Time to Say Goodbye..

Eilen heräsin ensimmäistä kertaa illuusiosta, että aika täällä Budapestissä ei ole ikuista.
Huomenna lähtee ensimmäinen kaveri pois. Seuraava ylihuomenna. Yksi tiistaina. Loput ensi viikolla! Jäähyväisillallinen on lauantaina.
Mitä pirua, tässähän tulee tippa jos toinenkin linssiin.
Budapestia ei tule läheskään yhtä paljon ikävä, kun ihmisiä täällä: reipasta pikku Kimiä Belgiasta, alituiseen juhlivia Mexicolaisia, parasta keskustelukaveria ja sanaseppoa Katieta Lontoosta, riemukasta Galaa Espanjasta, hillitöntä Elainea Dublinista, hillitympää Stephanieta Sveitsistä ja aina tyytyväistä Estheriä Hollannista. Jopa Diletta-diivaa ja kämppistä Chiaraa Italiasta. Ja ennen kaikkea kummisetä Esaa, ja etenkin Evan unkarilaisia kotiruokia ja Lilin korvaamatonta seuraa.


Perheportretti. Ylhäältä alas: Beni, Esa, Eva, Lili, Mirri.

Ja kahta unkarilaista tuttavuutta, Juditia ja Balazsia. Samaten myös lounaita Cafe Alibissa, West Balkanin bileitä ja hampurilaisia, koko illan Räväytys-korttipelisessioita, kylpyjä, Princess -leivonnaispuoteja (pitäisi ehdottomasti lanseerata Suomessa!) jopa loppuunkulutettua näkymää linnakukkulalta. Sen sijaan ikävä ei tule: Etnisyys-kurssin surkeata opettajaa, ja niitä loputtomia luentoja Csangojen kansanlaulun parametreistä. Eikä tuota kaasulla toimivaa lämmitysvempelettä, joka sammuu viiden minuutin välein, muun muassa äsken. Kiva myös mennä kohta maahan mistä saa harvinaisuuksia kuten tuoretta basilikaa, avokadoja, parmesaania ja tex mexiä ruokakaupasta!

Aloin muutama viikko sitten keräämään listaa ihmisten sanomisista täällä. En tiedä mitä sillä tekisin joten laitan sen tähän:

PRICELESS

"I really want to see what i saw" - Kim, vauhdikkaan illan ja muutaman muistiaukon ilmaantumisen jälkeen.
"This is the place where Jesus lost his sandals" - Gala, Kroatian hostellin sijainnista, analyysi ensimmäisellä vilkaisulla.
"You know what I would really love to do? Lapdancing." - Diletta tulevaisuuden toiveistaan..
"Why don't the homeless just go to Spain?" - Miguelin ratkaisu maailman Unkarin asunnottomuus-ongelmaan.
"Us getting together is like verbal diarrhoea." - Elainen tulkinta miltä kuulostaa kun britti ja kaksi irlantilaista pääsee vauhtiin.
"Don't put any of your disgusting girly liquids on my bed." - Balazs, kun kuuli että tyttöjen leffailta vietetään hänen asunnossaan.
"Shell suits. The most unstylish way to show your love and devotion to each other." - Meikäläinen keskustellessa Katien kanssa Suomalaisten vaatetuksesta.
"Funny haha, or peculiar-funny?" - Pia Szentendressä.
"My father always just to say: when you drink you become more sensible. - Gala sanat sekaisin.

Tässä yritän pitää kiinnostusta yllä ja silmiä auki, viimeisiä esseitä vääntäessä. Huomenna vielä yksi tentti. Sitten alkaa loma. Jostain olisi tarkoitus metsästää joulukuusi, tehdä pipareita, juoda salmiakkia, käydä Wienissä, ostaa viimeiset joululajat, juoda glögiä Szimplassa, kehittää valokuvat, viettää uusi vuosi Berliinissä, ja palata Suomen maan karalle 4.1.2007.

Vihoviimeiset vieraat, eli Äiti ja Pentti käväisi täällä viime viikolla. Tässä kuvassa istumme maitokahvilla ja Pogacsoilla Cafe Annassa: